Olenko ollut...

kilttinä, kun noin monta kukkaakimppua sain parin päivän sisällä, eikä synttäritkään ole vielä moneen kuukauteen...en valita, kauniita kaikki ja antajat rakkaita..;)

Jostain syystä en nyt onnistu laittamaan noita muita kuvia...kuinka tämä voikin taas olla näin vaikiaa?

postiko muka hidas....

Ei pidä paikkaansa, sillä tänään tämä jo tuli;)  Kiitos!
Jo itse paketti niin kaunis, jotten meinannut hennoa ollenkaan avata...sisältö vielä kauniimpi, niin soma tuo sydän ja mangeetti pääsi heti käyttöön....Tuon kun me kaikki muistaisimme, tänäänkin..;))

siellä se on...;)

...nuppu meinaan ja taas kuva nurinniskoin:( picasassa se oli ihan oikein, mikä kumma sen kaatoi matkalla??

Kukan oikiaa nimeä en tiedä, minä kutsun sitä päiväperhoksi;) se kun aukaisee tuon kukkansa aamulla ja sulkee illalla, mutta ennen kaikkea siksi, kun se on aivan perhosen muotoinen...kaunis...kaunis...

kirppariaarteita..;)

Siis aivan mielettöman ihana ja hyväkuntoinen pikkukattila, sisältäkin puhtaan valkoinen, pari euroa....tämä pääsee kesällä asuntoautoon huruttelemaan...;))

Ehjä ja melkein käyttämätön termari (en onnistunut kääntämään kuvaa;)) ja suodatinsuppilo (joka pääsi mukaan mehukkaan oranssin värinsä takia) 50snt / kpl..ei voinut vastustaa...eihän...;))

sunnuntaita...;)

En yleensä koskaan voita mitään, ellen osta sellaista arpaa, jossa joka arpa voittaa ja silloinkin korkeintaan mustekynän, joka ei toimi;(
Mutta kuinka ollakkaan, osallistuin täällä virtuaalimaailmassa elämäni ensimmäiseen arvontaan ja heti onnisti;)) ...siis aivan uskomatonta, mutta totta....Pieni Lintu on blogi, jossa kyseisen arvonnan voitin ja siellä kannattaa kyllä käydä ihastelemassa ihan muutoinkin, on kaikin puolin kauniit sivut...;)

Sukkia ja myssyjä....

Nämä ja n.50 paria sukkia, 17 hattua, lapasia ja pikkuiselle useamman nutun, housut, lapaset, sukat ja myssyn sekä villavaippahousuja ym..ym..ym.. tänä talvena kutonut...tämä myssy huovutettu ja koristeena huovasta tehdyt kukat, tosi lämmin, ei mene tuulikaan läpi...vielä aloitin yhdet sukat, sellaiset polvipituiset, miniälle...mieluisalle...;)

Päivän saldo

yksi pikkiriikkinen nuppineulatyyny,  mallin ja ohjeen löysin kotolivingistä....oikein sievä, mutta kaiken kruunaa nuo "timantti" päiset nuppineulat;) ...turhuuden huippu  (siis nuo neulat), mutta olkoon...;))

aamun sinisessä valossa

taivaanrannalla
purppuran kajo

lupaus keväästä

sydämessäin yhtä suuri
ikävä kumpaakin

tätä elävää
ja sitä kuollutta

pienin askelin
pitkä matka kesään>

Tyynyostoksilla ja vähän muunkin....;)

Piti saada makkariin uusia koristetyynyjä ja samalla reissulla tuli ostettua uusi pullo lempparituoksua ;)
Siinä nuuhkutellessani  kyseistä aarretta, pari teinityttöä "supatteli" aika vieressä ja ihmetteli kuinka noin vanha nainen aikoo ostaa juuri tuollaisen tuoksun? Heidän mielestään se on tarkoitettu paljon nuoremmille....millään en malttanut hiukan kiusata heitä,( hyi minua!) ihan pokkana kaivoin laukusta suurennuslasin ja muka luin ne pienellä präntätyt ja pyysin vielä heitäkin lukemaan (eivät tietenkään lukeneet) ja suoraan silmiin katsoen sanoin, jotta ei täällä missään sanota, että tässä olisi joku yläikäraja....tytöt katsoi ihan sen näköisenä, että tuo on kyllä ihan tärähtänyt ja ihan oikiassahan he siinä olivatkin..;)))
Auringon paistaessa ja leveästi hymyillen kuljin sitten kotiin tuo aarre kassissani....
 
ps. minulla on täällä kaupunkikodossa ihan vain pikkiriikkinen keittokomero ja kaappeja ei nimeksikään...lidlistä ostin sitten tuollaisen CD telineen ja laitoin tuohon työpöydän nurkkaan, on niin passeli jotta...kapea ja korkea, monta hyllyä, mahtuu paljon tavaraa... sattui vielä samanvärinen kuin työtaso, mutta ei sitä tieten tästä kuvasta näy eikä huomaa...pitäisi opetella kuvaamaan...ja paljon muutakin...;))

Uudet verhot ja vanha kissa...;)
Päivä on ollut laiska ja hiljainen....katin kanssa pidetty pyjamapäivä...;)

mummin rakas 2 ja puoli kuukautta, on keksinyt kädet;) niitä pitää nostaa kasvojen eteen, pyöritellä ja ihmetellä ja nauraa kikertää...voi mahdotonta, kuinka mummin sydän on rakkautta täynnä<3

kaupungin valot..

Se on sitten ruuhkasuomeen laskeuduttu ja vaikka samoin tein olisin valmis lähtemään takaisin...tai no, en ihan heti;) lapset (oma ja lapsenlapsi) pitää ensin tavata ja onhan se mukava ystäviäkin käydä katsomassa...mutta mikä ihme se on, jotta täällä olo näin ahdistaa? ...ja mitä vanhemmaksi tulee, sen vaikeampaa tänne on tulla...kahdessa viikossa voi...voi..ei uskalla edes ajatella, kuinka mun hermoparat kestää;(
Matka meni onneksi hyvin, oli aivan upea keli ajella, mutta istumalihakset siinä kyllä oli taas kovilla;))

Kevättä odotelessa, maaliskuu on vielä talvikuukausi.


Maanantaiaamuna oltava ruuhkasuomessa ja tässä minä edelleen istun yöpaitasillaan, yrittäen keksiä jotain oikein hyvää tekosyytä, miksi ei tarvitsisi lähteä ollenkaan...voiko tämä enää tappisempaa olla?

Istuisitko tähän

Istuisitko tähän...viereeni,
kuuntelisitko minua.

Lausumattomia sanojani,
puhumattomia huuliani,
...sieluani
joka äänetönnä vaikeroi.

Antaisitko hetken ajastasi,
kätesi käteeni,
hetkeksi yksinäisyyteni poistaisit.

Istuisitko tähän...viereeni.

Huomenna pitäisi taas lähteä ruuhkasuomeen ja sen huomaa, koko aamun kaikki tapahtunut kuin hidastetussa filmissä. Kai sitä yrittää jotenkin vain (muka) pitkittää täällä oloa, kuvittelee jotta se huominen tulee paljon myöhemmin, jos tänään tekee kaiken hitaasti....ainahan sitä toivoa saa..;))
Minulla on koti-ikävä tänne jo nyt, ennen ennenkuin olen edes minnekkään mennyt.
Ainoa hyvä puoli lähtemisessä, tai menossa on se, että saa nähdä mummin kaikista rakkaimman ja tietysti muunkin perheen;)


Täytyy pyytää poikaa opettamaan minua laittamaan tänne niitä kuviakin, ovat mukavampia katsella kuin minun jorinani;))

Tänään tuli lumet katolta oikein ryminällä, hyvä ettei mennyt pissit housuun,;) ...pöljästyin niin, kun en heti tajunnut mitä tapahtuu. Tuuli on ollut tosi kovaa, koivuista irronnut ja lennellyt oksia ja niitä on paljon....isojakin..

Ole minulle

 

ole minulle aurinko
valosi lämpöön tulla suo

minä sinulle kuu olisin
taakse tähtien
maahan unelmien
siltaani pitkin
sinut lempeästi ohjaisin

ole minulle kevät
uudistua anna
rakkaudellasi kanna

minä sinulle syksy olisin
niin kuin ensilumi maan
sinut syliini
lempeästi peittelisin

elokuvissa

Kävin eilen Oulussa ja jäin illaksi elokuviin, kävin katsomassa Hella W:n.
Ihan hyvä, vaikka jostain syystä ei sellainen kuin olin etukäteen sen odottanut olevan.
En osaa selittää mitä odotin ja mitä se sitten oli, kannattaa kuitenkin käydä katsomassa.

Se on ollut kevättä ilmassa kovasti, pikkulinnut heränneet talvihorroksesta jo täällä pohjoisemassakin.
Aurinko paistaa ja tuo esiin kaikki pölyt ja villakoirat;)
Aivan kuin silmätkin aukeaisivat valon lisääntyessä ja näkisi sellaistakin jota ei niin välttämättä haluaisi nähdäkkään;))
Mieli tekisi vain pitkän talven jälkeen olla ja iloita valosta, lämmöstä, tippuvista räystäistä ja ihan vain olemisen ilosta....ja kukapa minua estää sitä tekemästäkään, itsellistä ihmistä.