sunnuntai 7. elokuuta 2011

Erään ajanjakson loppu...

Nyt se sitten on tehty, laitoin avioeron vireille. 
Vaikka tuskin mistään avioliitosta, näin monen erossa vietetyn vuoden jälkeen, voi enää edes puhua.
Itkemään se minut on kumminkin saanut, itse eroko? varmasti sekin, mutta enemmän ehkä kumminkin tieto siitä, jotta hän aikoo riidella osituksesta.
Olisin tyytynyt mökkiini, mutta se ei käynyt... Hänen narsistinen luonteensa ei hyväksy sitä, jotta minä haen eroa, tai saan mitään, loukattuani nyt häntä näin kovin....niinpä ajattelin, jotta mennään sitten lakipykälien mukaan, eli laitetaan puoliksi., kun ei ole avioehtoakaan....tässä kaupassa hän häviää....
Kuinka kukaan, jota ja joka joskus on rakastanut, paljonkin, voi muuttua tuollaiseksi...en edes sanoja löydä...
Siinä, missä minä suren rakkauden loppumista, hän suree omaisuutta...aivan kuin minulla ei olisi ollut koskaan mitään arvoa...
 

1 kommentti:

  1. Voimia, voimia! Kyllä se elämä on helpompaa kun pääset asiassa eteenpäin :)

    VastaaPoista